Mutta tänä talvena ottivat linnut aloitteen käsiinsä - tai nokkiinsa...
No jokatapauksessa minulla oli työhuoneen ikkunalla vaimon kesällä laittama kukkalaatikko. Tuollainen puolimetrinen loota, jossa kesällä kasvoi jotakin. En edes muista mitä. Huomioin koko laatikon oikeastaan vasta kun ensimmäinen talitintti pölähti vierailemaan sille. Se koppasi laatikosta jotain nokkaansa, hävisi oksistoon ja tuli kohta takaisin tuoden kaverinsa mukanaan.
Mitä ne kuihtuneiden kukanraatojen seasta löysivät, jäi mysteeriksi.
"Lintujen talviruokinnan tarkoitus on turvata lintulajien selviytymistä ja pysymistä alueella talven yli. Jos lintujen talviruokintaan ryhdytään, ruokintaa tulisi jatkaa koko talven. Linnut tottuvat löytämään syötävää ja jos ruokintapaikan ravinto loppuu kesken talven, linnut eivät ehkä löydä enää tarpeellista ravintoa muualta." Lisää...
Tuumin että nyt on oikea hetki iskeä, ja ryhtyä pitämään talviruokintapaikkaa ikkunallani. Sopivia linnunsiemeniä ei tietenkään löynyt kun olisi ollut tarve. Puolikkaita pussukoita aikaisempien talviruokinta-yrtysten jäljiltä pyöri kyllä tiellä aina erinäisiä hyllyjä siivotessa, mutta annas olla kun olisi oikein tarve, eipä löydy mitään. Keittiön kaapista vein ensin riisihiutaleita, sitten kaurahiutaleita. Ne kävivätkin kaupaksi kohtuullisen hyvin, mutta se ei tuntunut oikealta. Epäily kalvoi mieltä, oliko tuollainen litistetty ja teollisen prosessin läpikäynyt eines nyt sopivaa ruokaa luonnonelikoille... Olisiko niinkin pitkän tuotekehittelyn tulos kuin riisihiutale, ehkä jopa vahingoksi pikku tirpuille.
Ei hemmetti, asia oli otettava vakavasti, ei passannut leikkiä luontokappaleiden hengillä.
"Ruokintapaikka kannattaa perustaa riittävän lähelle, jotta sen hoitaminen on vaivatonta. Samalla ruokintapaikalla käyvien lintujen elämän seuraaminen on helppoa. Hyvä paikka on esimerkiksi pihapiirissä siten, että ruokintapaikan näkee keittiön tai olohuoneen ikkunasta." Lisää...
Konneveden K-kaupalle pysähdyin ohikulkumatkalla ihan linnunsiemeniä ostaakseni.
(Taka-ajatuksena oli myös ottaa tuoretta Mannisen ruisleipää, jota tiesin kaupassa myytävän arvostavasti avonaisiin muovipusseihin pakattuina.)
Harmikseni myynnissä ei ollut kauraa, joten kelpuutin auringonkukansiemenet, joita myytiin edullisesti alle kahden euron pussukoissa.
Ja hyvinhän nuo kelpasivatkin, vaikka kummastelin miten pikkulinnut mahtaisivat selvitä suht kookkailta näyttävistä siemenistä. Luontoiltaan olisikin minulla nyt kysymys: Miten kummassa pieni lintu saa pikku nokallaan kovan siemenen murennettua syötävään kuntoon, vai onko tirppujen ruoansulatus tosiaankin niin kovaa laatua, että ne voivat kokonaisina hotkaista moisia siemeniä kymmenenkin yhden syöntikerran aikana.
Talitinttien ruokintakäyttäytymistä onkin sitten tullut seurattua monena harmaana aamuna. Parvi tulee aamupäivisin auringon noustua, ruokailevat parisen tuntia ja häviävät metsikköön. Linnut näyttävät liikkuvan parvissa. Niitä keikkuu lähikuusen oksilla puolenkymmentä, mistä ne vuoron perään tekevät vierailuja ruokintalaatikolle, nappaavat siemenen suuhunsa ja menevät mutustamaan sitä lähioksalle.
Huomiota: montaa lintua ei laatikolla koskaan ole kerrallaan. Linnut vierailevat ruokintapaikalla yksittäin. He näyttävät ikäänkuin jonottavan vuoroaan, uusi lintu tulee kun toinen on lähtenyt. Toisaalta jotkut näyttävät yksilöt dominoivan ruokintatapahtumaa. Näiden päällikkölintujen pyrähtäessä keikkumaan laatikon laidalle, ruokintapaikalla jo ollut lintu pyrähtää nopeasti pois riippumatta siitä oliko ehtinyt napata siemenen suuhunsa.
Linnut näyttävän pelaavan hyvin yhteen joten varsinaista tappelua ei ole vielä näkynyt, vaan yleensä laatikolla oleva lintu on nopeasti väistänyt uuden tullessa. Vierailut ovat lyhyitä, vain jonkun sekunnin mittaisia. Parvi viihtyy lähipuun oksilla yleensä pari tuntia, ja häviää sitten lähimetsään tullakseen toisinaan jonkin tunnin päästä takaisin.
Vierailijat ovat pääasiassa olleet talitinttejä, mutta myös sen harmaa versio on lootalla näkynyt.
Tähänastisen talviruokintaurani huippuhetkiä koettiin tänä aamuna kun ruokintalootallani vieraili merkillisen näköinen töyhtöpäinen lintu. Guuglettamalla sanalla "töyhto" linnun nimikin löytyi: se oli töyhtötiainen.
Kommentit